Rauhalinna
– rakkaudentunnustus
vuodelta 1900
Korkean mäen päällä, Haapaveden rannalla sijaitsevan Rauhalinnan rakennutti Venäjän armeijan kenraalimajuri Nils Henrik Agaton Weckman (1950–1906) hopeahääpäivälahjaksi vaimolleen Almalle.
Laajasti Kaukasuksella ja itäisessä Euroopassa matkustanut ja näkemästään inspiroitunut kenraali laati koristeellisen huvilan kaikki piirustukset itse. Rauhalinnan rakentaminen kesti kolme vuotta, ja pitsihuvila valmistui kesällä 1900.
Tyylisuuntia yhdistelevä rakennus- tekniikan taidonnäyte
Luonnon ympäröimää eleganssia
Kenraalimajuri Weckman halusi Rauhalinnasta paikan, jossa arkkitehtuuri ja ympäröivä luonto kilvoittelivat kauneudessa. Pääasiassa suomalaisesta petäjästä rakennetusta huvilasta tulikin todellinen rakennustekniikan taidonnäyte, joka yhdistelee monia eri tyylisuuntia empirestä maurilaiseen ja biedermeieriin.
Huvilan alun perin 30 metriin kohonnut spiraalitorni hallitsi pitkään maisemaa. Vuonna 1924 tornia jouduttiin kuitenkin turvallisuussyistä lyhentämään.
Weckmanilla oli silmää myös maisema-arkkitehtuurille. Huvilarakennuksen ympärille hän suunnitteli vaikuttavan miljöön: suoran lehmuskujan, joka johdatti rannan laivalaituriin saapuneen juhlaväen pitsihuvilalle. Aikansa nähtävyytenä toimi myös vehreä puutarha hedelmäpuineen ja istutuksineen.
Arvovieraiden kestitsijä
Kenraalimajurin kuoltua Rauhalinna siirtyi hänen sukunsa haltuun vuoteen 1924 asti. Sittemmin se on palvellut muun muassa lomakotina, yksityiskäytössä, kansakouluna sekä Suomen puolustusvoimien radiokuunteluasemana ja ilmavalvontatukikohtana.
Lomahotelliksi Rauhalinna muutettiin 1970-luvun alussa. Toista kultakauttaan se eli 1980-luvulla, jolloin ainutlaatuisessa pitsihuvilassa vierailivat muun muassa presidentti Koivisto sekä Japanin Keisari Akihito vaimoineen.
Nykyiseen loistoonsa Rauhalinna kunnostettiin suurella sydämellä ja ammattitaidolla vuosina 2019–2024.
